Vingun usein kirjailijan arjesta, oikein vinkusielun tapaan. Mutta yhden tärkeän (ja myönteisen) kokemuksen työstäni olen oppinut. Joka vuoden vaihteessa tunnen itseni voittajaksi.
Syvä voittajan tunne siitä, että tästä vuodesta selvisin.
Onko kyse sitten melkein pulaan joutuneen köyhälistöhumanistin helpotuksen suuruudesta - vai selkeämmin jo turvallisemmasta arjesta? Rahallisesti ero näiden välillä on olematon. Henkisesti tämä helpotuksen toistuminen viimeisen noin 20 vuoden aikana on luonut varmuutta. Kunpa olisin voinut nuorena tuntea tällaista tyyneyttä.
Kuulen välillä jonkun kertovan, miten hän parikymppisenä tiesi kaiken maailmasta ja nautti varmuuden voimasta. Minulla sellaista ei parikymppisenä ollut, innostumisen kykyä kyllä, mutta sehän on helposti häiriytyvää ja haurasta. Kunpa olisin silloin tiennyt, että keski-iässä voi kokea tyyneyttä ja selkeyttä, joka kumpuaa selviytymisen ja kokemusten voimasta.
Olkoon tämä alkanut vuosi suotuisa, päivät valoisia ja yöt hyväunisia meille kaikille!
Syvä voittajan tunne siitä, että tästä vuodesta selvisin.
Onko kyse sitten melkein pulaan joutuneen köyhälistöhumanistin helpotuksen suuruudesta - vai selkeämmin jo turvallisemmasta arjesta? Rahallisesti ero näiden välillä on olematon. Henkisesti tämä helpotuksen toistuminen viimeisen noin 20 vuoden aikana on luonut varmuutta. Kunpa olisin voinut nuorena tuntea tällaista tyyneyttä.
Kuulen välillä jonkun kertovan, miten hän parikymppisenä tiesi kaiken maailmasta ja nautti varmuuden voimasta. Minulla sellaista ei parikymppisenä ollut, innostumisen kykyä kyllä, mutta sehän on helposti häiriytyvää ja haurasta. Kunpa olisin silloin tiennyt, että keski-iässä voi kokea tyyneyttä ja selkeyttä, joka kumpuaa selviytymisen ja kokemusten voimasta.
Olkoon tämä alkanut vuosi suotuisa, päivät valoisia ja yöt hyväunisia meille kaikille!